Mielenterveyden sairauksista johtuvan työkyvyttömyyden kasvu taittui – koronan pitkäaikaiset vaikutukset työkykyyn selviävät myöhemmin

Mielenterveyden sairaudet ovat yhä yleisin syy uusille työkyvyttömyyseläkkeille. Kasvu kuitenkin on taittunut selvästi. Elon ylilääkärin mukaan koronaviruksen pitkäaikaisia vaikutuksia terveyteen ja työkykyyn on vielä liian aikaista arvioida.

Yli kolmasosa uusista työkyvyttömyyseläkkeistä vuonna 2020 johtui edelleen mielenterveyden sairauksista. Viime vuosina niiden huolta herättänyt kasvu näyttää vuonna 2020 kuitenkin tasoittuneen.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksista aiheutuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrän väheneminen jatkui. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet olivat syynä alle kolmasosassa uusista työkyvyttömyyseläkkeistä.

Elo myönsi lähes 4 000 uutta työkyvyttömyyseläkettä vuonna 2020, mikä on 3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019.

Koronan vaikutuksia työkykyyn pitkällä aikavälillä saadaan vielä odottaa

Koronaviruksen ovat sairastaneet tähän mennessä jo tuhannet suomalaiset. Elon ylilääkärin mukaan on kuitenkin vielä liian aikaista arvioida koronaviruksen vaikutuksia työkyvyttömyyteen.

– Korona ei ole näkynyt Kelan sairauspäivärahoissa siinä määrin, kuin ehkä ennakolta arvioitiin. Tavalliset kausiflunssat aiheuttivat vuonna 2020 jopa tavallista vähemmän sairauspoissaoloja etätöiden ja tehostetun hygienian ansiosta, toteaa ylilääkäri Liisamari Krüger.

Koronan vaikutuksista työkykyyn pitkällä tähtäimellä tiedetään enemmän vasta alkaneen vuoden aikana, kun mahdollisten vaikeiden tautimuotojen aiheuttamat pitkät sairauspoissaolot alkavat näkyä.

– On todennäköistä, että ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen alkaa vuonna 2020 sairaalahoitoa ja tehohoitoa vaatineiden, vaikeasti sairastuneiden kohdalla tulemaan 300 sairauspäivää täyteen, minkä jälkeen mahdollisesti joudutaan hakemaan kuntoutustukea. Jos hakemuksia alkaa tulla eläkeyhtiöihin, selviää hiljalleen, näkyykö korona pidempikestoisena työkyvyttömyytenä.

L’ähde: STT Info