Suomalaisilla yleinen geenimuoto voi altistaa vakavalle COVID-19-taudille

Helsingin yliopiston ja HUSin tutkimuksen mukaan APOE4-geenimuoto saattaa lisätä myös COVID-19-taudin yhteydessä syntyviä aivojen mikroskooppisia verenvuotoja ja vaikuttaa pitkäkestoiseen koronatautiin liittyvään uupumusoireeseen.

Noin joka kolmas suomalainen kantaa APOE4-geenimuotoa, joka altistaa Alzheimerin taudille. Maailmalla tutkijat ovat raportoineet havainnoista, joiden mukaan APOE4-geenimuoto yhdistyy myös COVID-19-tautiin: sekä kohonneeseen sairastumisalttiuteen että kuolleisuuteen. Nyt Helsingin yliopiston ja HUSin tutkimusryhmä on selvittänyt APOE4-geenimuodon yhteyttä COVID-19-taudin vakavuuteen suomalaisessa väestössä.

Monitieteinen ryhmä selvitti myös COVID-19-tautia sairastaneiden henkilöiden aivojen mikroskooppisia tautimuutoksia ja APOE4:n yhteyttä puoli vuotta sairastumisen jälkeen koettuihin uupumusoireisiin.

Tuoreet tutkimustulokset on julkaistu Acta Neuropathologica Communications -tiedelehdessä.

– Yleinen APOE-geenin ε4-muoto näyttää liittyvän suomalaisessa väestössä kohonneeseen riskiin sairastua vakavaan COVID-19-tautiin. Suomalaisessa väestössä APOE4:n merkitys on korostunut, mikä voi johtua muun muassa väestömme geneettisestä homogeenisuudesta, kertoo soveltavan neuropatologian dosentti, erikoislääkäri Liisa Myllykangas Helsingin yliopistosta ja HUSista.

APOE4-geenimuoto yli kaksinkertaisti riskin sairastua vakavaan COVID-19-tautiin

Tutkimuksen tulosten mukaan APOE4-geenimuodon kantajalla oli yli kaksinkertainen riski sairastua COVID-19 taudin tehohoitoa vaativaan muotoon. Lisäksi APOE4-geenimuodon kantajilla tuli tutkimuksessa esiin enemmän aivojen mikroskooppisia verenvuotoja vakavan COVID-19-taudin seurauksena kuin niillä, jotka eivät kantaneet geenimuotoa.

Tehohoidon dosentti, osastonylilääkäri Johanna Hästbacka kertoo, että APOE4:llä voi olla merkitystä myös joidenkin pitkäaikaisten oireiden vakavuuteen erityisesti sairaalahoitoa vaatineen COVID-19-taudin jälkeen.

– Tutkimuksessa tällaisena oireena tuli esiin uupumus, johon liittyi vaikeutta ylläpitää erityisesti keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta, Hästbacka sanoo.

Tutkimusta tarvitaan lisää

Myllykangas täsmentää, ettänyt tutkituissa aineistoissa COVID-19-potilaiden määrä on verrattain pieni, ja tuloksia on tässä vaiheessa pidettävä suuntaa antavina ja hypoteeseja luovina.

– Löydösten vahvistamiseksi ilmiöitä on tutkittava isommissa aineistoissa, hän sanoo.

Tärkeä, mutta tutkimuksessa avoimeksi jäävä kysymys on COVID-19-taudin ja muistisairauden kehittymisen välinen yhteys APOE4:n kantajilla.

–Tähän kysymykseen vastaamiseksi vaaditaan pitkäaikaista seurantatutkimusta COVID-19-taudin sairastaneista potilaista sekä toisaalta perustutkimusta, joka selvittää APOE4:n ja systeemisen tulehdusreaktion yhteisvaikutuksia aivojen muistitoimintojen mekanismeihin. Tutkimusryhmämme on jo käynnistänyt nämä jatkotutkimuslinjat Helsingin yliopistossa ja HUSissa, Myllykangas kertoo.

Lähde: STT Info