Asiantuntijan vinkit suoliston hyvinvointiin
Hyvinvoinnin yksi peruspilari on suolisto. Vatsa pitää rauhallisista ruokailuhetkistä, kuiduista, kasviksista ja liikunnasta. Kokosimme asiantuntijamme vinkit vatsan ja sitä kautta mielen sekä koko ihmisen hyvään oloon.
Suolistossa elää tuhansia bakteereita – sekä hyviä että huonoja. Paksusuolen bakteerit tuottavat yhdisteitä, jotka vaikuttavat esimerkiksi immuunipuolustukseen, aineenvaihduntaan ja aivojen toimintaan.
Suolistobakteerit saattavat vaikuttaa välittäjäaineiden muodostumiseen ja sitä kautta myös mielen hyvinvointiin. Esimerkiksi onnellisuushormoni serotoniini ja noradrenaliini ovat välittäjäaineita, joiden vähenemisen tiedetään liittyvän masennukseen.
Näin pidät vatsan tyytyväisenä
1. Ruoki hyviä bakteereja
2. Käytä tarvittaessa kuitulisää
3. Pureskele kunnolla
4. Pidä ateriarytmi tasaisena
5. Vältä napostelua
6. Juo vettä aterioiden välissä
7. Kokeile apteekin entsyymivalmisteita
8. Vältä stressiä
9. Muista maitohappobakteerit
10. Liiku riittävästi
Ruokaa suuhun ja suolistoon
Hyvinvoivan suoliston perustana on terveellinen ja monipuolinen ruokavalio. Suolisto rakastaa hedelmiä, kasviksia ja täysjyväkuituja, joita aikuisen tulisi saada vähintään 35 grammaa päivässä. Tarvittaessa voi käyttää monipuolisen ruokavalion tukena kuitulisää.
Hapatetuilla maitotuotteilla ja kuitupitoisilla ruuilla, tulee ruokkineeksi myös hyviä suolistobakteereja. Punainen liha, kovat maitorasvat sekä sokeri lisäävät huonojen suolistobakteerien määrää, joten niiden vähentäminen ruokavaliosta on suositeltavaa.
– Yhtä tärkeää on muistaa, miten syö. Rauhallinen pureskelu ja syljestä erittyvät ruoansulatusentsyymit tekevät ruoasta vatsalle helpommin käsiteltävää. Ruoansulatusta edistävät entsyymivalmisteet sopivat esimerkiksi raskaiden aterioiden jälkeen, pureskeluvaikeuksiin ja ikääntyville, proviisori Paula Hägg Yliopiston Apteekista kertoo.
Säntillisyyttä ja tasapainoa vatsalle
Vatsa kiittää, kun syö säännöllisesti ja noin viisi ateriaa päivässä. Liian raskaita aterioita on syytä välttää myöhään illalla, sillä yöllä suoliston toiminta hidastuu ja tuhti ruoka vatsassa häiritsee nukkumista. Lisäksi veden tasainen juominen pitkin päivää on tärkeää suoliston toiminnalle – noin kaksi litraa on aikuisille suositeltava vesimäärä.
Vatsan kannalta on tärkeää huolehtia myös riittävästä levosta, sillä stressi on suoliston vihollinen. Kehon erittämät stressihormonit vaikuttavat suolistobakteerien toimintaan ja ärsyttävät suolistoa.
– Maitohappobakteereja esiintyy suolistossa luontaisesti. Jos suoliston bakteeritasapaino muuttuu äkisti, vatsa saattaa reagoida muutoksiin ärhäkästikin. Vatsaa voi helliä silloin tai muulloinkin käyttämällä esimerkiksi monipuolisia S.boulardii-valmisteita, Hägg jatkaa.
Suolistossa elää tuhansia bakteereita – sekä hyviä että huonoja. Paksusuolen bakteerit tuottavat yhdisteitä, jotka vaikuttavat esimerkiksi immuunipuolustukseen, aineenvaihduntaan ja aivojen toimintaan.
Suolistobakteerit saattavat vaikuttaa välittäjäaineiden muodostumiseen ja sitä kautta myös mielen hyvinvointiin. Esimerkiksi onnellisuushormoni serotoniini ja noradrenaliini ovat välittäjäaineita, joiden vähenemisen tiedetään liittyvän masennukseen.
Näin pidät vatsan tyytyväisenä
1. Ruoki hyviä bakteereja
2. Käytä tarvittaessa kuitulisää
3. Pureskele kunnolla
4. Pidä ateriarytmi tasaisena
5. Vältä napostelua
6. Juo vettä aterioiden välissä
7. Kokeile apteekin entsyymivalmisteita
8. Vältä stressiä
9. Muista maitohappobakteerit
10. Liiku riittävästi
Ruokaa suuhun ja suolistoon
Hyvinvoivan suoliston perustana on terveellinen ja monipuolinen ruokavalio. Suolisto rakastaa hedelmiä, kasviksia ja täysjyväkuituja, joita aikuisen tulisi saada vähintään 35 grammaa päivässä. Tarvittaessa voi käyttää monipuolisen ruokavalion tukena kuitulisää.
Hapatetuilla maitotuotteilla ja kuitupitoisilla ruuilla, tulee ruokkineeksi myös hyviä suolistobakteereja. Punainen liha, kovat maitorasvat sekä sokeri lisäävät huonojen suolistobakteerien määrää, joten niiden vähentäminen ruokavaliosta on suositeltavaa.
– Yhtä tärkeää on muistaa, miten syö. Rauhallinen pureskelu ja syljestä erittyvät ruoansulatusentsyymit tekevät ruoasta vatsalle helpommin käsiteltävää. Ruoansulatusta edistävät entsyymivalmisteet sopivat esimerkiksi raskaiden aterioiden jälkeen, pureskeluvaikeuksiin ja ikääntyville, proviisori Paula Hägg Yliopiston Apteekista kertoo.
Säntillisyyttä ja tasapainoa vatsalle
Vatsa kiittää, kun syö säännöllisesti ja noin viisi ateriaa päivässä. Liian raskaita aterioita on syytä välttää myöhään illalla, sillä yöllä suoliston toiminta hidastuu ja tuhti ruoka vatsassa häiritsee nukkumista. Lisäksi veden tasainen juominen pitkin päivää on tärkeää suoliston toiminnalle – noin kaksi litraa on aikuisille suositeltava vesimäärä.
Vatsan kannalta on tärkeää huolehtia myös riittävästä levosta, sillä stressi on suoliston vihollinen. Kehon erittämät stressihormonit vaikuttavat suolistobakteerien toimintaan ja ärsyttävät suolistoa.
– Maitohappobakteereja esiintyy suolistossa luontaisesti. Jos suoliston bakteeritasapaino muuttuu äkisti, vatsa saattaa reagoida muutoksiin ärhäkästikin. Vatsaa voi helliä silloin tai muulloinkin käyttämällä esimerkiksi monipuolisia S.boulardii-valmisteita, Hägg jatkaa.
Lähde: STT Info
Muuta luettavaa muualta
Tiedätkö mikä on koiran energiatarve ?
Koiran ruokaa valittaessa täytyy ottaa huomioon se, että ruoka sisältää riittävästi koiran tarvitsemia vitamiineja, kivennäisaineita ja rasvaa. Koiran täytyy saada ruuasta riittävästi energiaa, mutta toisaalta energiamäärä ei saa ylittyä, koska muuten koira lihoo. Koiran energiantarve voi hahmottaa laskurin avulla. Lue myös koirienmaailma.fi sivuston aihe, joka käsittelee aihetta ”koira nirsoilee”.
[…] Hyvinvointiin ja liikuntasuorituksiin vaikuttavien muuttujien ymmärtäminen onkin erinomainen lähtökohta mittaustiedon hyödyntämiselle. Sitä edistämään Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto avaa uuden Kehosta mitattava hyvinvointitieto -verkkokurssin, joka palvelee niin liikunnan, hyvinvoinnin ja terveyden ammattilaisia kuin tavallisia liikkujia. […]
[…] ovat tärkeitä monille kehon toiminnoille, kuten solujen rakentamiselle, solujen jakautumiselle, aineenvaihdunnalle, immuunijärjestelmän toiminnalle ja lihasten rakentamiselle. Aminohappojen saanti on tärkeää […]