Valmisteilla oleva sote-uudistus olisi tulonsiirto Uudeltamaalta muualle Suomeen

HUS oli eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultavana valmisteilla olevasta sote-uudistuksesta. HUS toi kuulemisessa esiin lakiesityksen heikkouksia, joista keskeisin on uudistuksen pohjana oleva rahanjakomalli. Myös tiedon sirpaloituminen kuudelle toimijalle nähdään suurena riskinä.

Rahoitusmalli ei huomioi alueellisia kustannuseroja

HUSin arvion mukaan sote-uudistuksessa esitetty rahoitusmalli on hyvin ongelmallinen ja asettaa Uudenmaan epätasa-arvoiseen asemaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kehittänyt tulevan sote-järjestelmän rahoituksen pohjaksi tarvevakiontiin perustuvaa rahanjakomallia. HUSin teettämän arvioinnin mukaan rahanjakomalliin liittyy useita vakavia puutteita.

”THL:n tarvevakiointimalli ei esimerkiksi huomioi sote-palvelujen tuottamisen alueellisia kustannuseroja tai kustannuskehitystä”, sanoo HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen, ”Tällaisia ovat muun muassa eri alueiden väliset palkka- ja vuokraerot. Malli johtaisi siihen, että jos esimerkiksi vuokrataso nousee Uudellamaalla, ohjautuu siitä syntyvä lisärahoitus tarvevakion kautta alueille, joilla kustannustaso ei ole noussut samassa tahdissa.”

Mallin keskeisimpiä puutteita on, että sen pohjana on käytetty suppeaa määrää erilaisia sairausluokituksia, jotka ovat lisäksi keskenään epäsuhtaisia.

”HUSin tilastojen perusteella THL:n käyttämän mallin sairausluokat kattavat vain puolet terveydenhuollon kustannuksiin vaikuttavista sairauksista”, tarkentaa hankejohtaja Teppo Heikkilä, ”THL:n tutkimusaineistoon on valikoitunut epäsuhtainen joukko sairausluokituksia: siitä puuttuu huomattava joukko paljon kustannuksia aiheuttavia sairauksia ja toisaalta mukaan on valikoitunut melko marginaalisia sairauksia.”

Tämä johtaisi siihen, että suuri osa väestöstä vaikuttaisi terveeltä, vaikka todellisuudessa he ovat olleet sairaita ja hyödyntäneet sote-palveluja, joista on aiheutunut kustannuksia.

Rahoitusmalli ei myöskään huomioi HUSin erityistehtäviä, kuten valmiuden ja varautumisen ylläpitoa tai tutkimusta ja opetusta. Tämä vaarantaa merkittävällä tavalla HUSin mahdollisuudet selviytyä näistä sille lainsäädännössä annetuista keskeisistä tehtävistä. Mallia kyseenalaistaa myös tilastotieteen perusperiaatteiden unohtaminen. Virhemarginaaleja ei esitetä eikä herkkyyksiä virheille lähtöarvoista testata.

Uudenmaan erillisratkaisu edellyttää tiedon integraatiota

Jotta sote-palvelut voidaan yhtenäistää, on myös tiedon kulku organisaatioiden välillä varmistettava. Jos sote-uudistus toteutuisi ehdotetussa muodossa, olisi Uudellamaalla jatkossa kuusi erillistä rekisterinpitäjää, joiden välille ei olla luomassa tiedon integraatioon velvoittavia elementtejä.

Tiedon kulku Uudenmaan toimijoiden välillä heikkenisi nykytilanteeseen verrattuna, sillä uudistuksen yhteydessä esitetään kumottavaksi terveydenhuoltolaissa olevaa säännöstä sairaanhoitopiirien ja alueen kuntien yhteisrekisteristä. Tämä johtaisi 2000-luvun alussa voimassa olleeseen toimintamalliin, jossa potilastietojen hyödyntäminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä edellyttää asiakkaalta erillistä suostumusta. Tämä heikentäisi merkittävästi erikoissairaanhoidon ja peruspalveluiden yhteensovittamista ja pahimmillaan asiakas- ja potilasturvallisuutta, mikä ei voi olla tietosuojasääntelyn tarkoitus.

Lähde: STT Info